27. lokakuuta 2008

Kill everything

Ihan näin by the way - Thy Winter Kingdom tulee olemaan täynnä angstia tyyliin: "TÄMÄ EI SUJU!" Tänään juonikehittelyjen ollessa kovassa vauhdissa tuli sellainen olo että tällä idealla en saa aikaan pitkää tekstiä, en ainakaan tarpeeksi pitkää.

Hyvä puoli - päiväkirjamuotoiseen tekstiin saa tekotaiteellista angstia vaikka kuinka paljon! Ja se on aina yhtä oikeaa, lukioikäisen pojan angstia, nam. Kyllä tästä se 50 000 sanaa tulee, todellakin. Taistelumielellä! Lainataanpa Burzumia;

This is war
I lie wounded on wintery ground
With hundred of corpses around
Many wounded crawl helplessly around
On the blood red snowy ground
War
Cries of the (ha, ha) suffering sound
Cries for help to all their dear moms
War
Many hours of music
Many drops of blood
Many shiverings and now I am dead
And still we must never give up
War

26. lokakuuta 2008

A message from Satan

Niiiin - mistäs tämä NaNoWriMoni tuleekaan kertomaan? Sehän lienee tärkein ja merkityksellisin asia tällä hetkellä. En ole juurikaan esitellyt ideaani kenellekään vielä. VIELÄ.

Pääpointit ovat seuraavat:
  • Kirjoitan englanniksi. Miksikö? En tiedä. Se tuntui parhaalta.
  • Päähenkilö, Sammy, on angstinen homopoika (:DDD) joka rakentaa elämänsä poikaystävänsä varaan. Mitäpä tapahtuukaan, kun kaikki kaatuu?
  • Kun parisuhde päättyy ja koulu alkaa mennä päin helvettiä entistä pahemmin, umpikujan pää lähenee. Mitä tekee Sammy? Die hard, leave several other bodies.
Lopputulos on siis se, että kaikki keskeiset hahmot potkaisevat tyhjää. Pääsen kirjoittamaan propagandaani ja jonkin verran purkamaan omia ajatuksiani. Tekstin hahmot, totta kai, perustuvat tosielämän hahmoihin. Jos joku sieltä itsensä tunnistaa... no, niin käy joskus.

25. lokakuuta 2008

Be my neighbor

Thy Winter Kingdom kertoo marraskuun kestävästä taistelustani - NaNoWriMosta. Otsikko on Behemoth-yhtyeeltä (on muuten pirkeleen hienoa rämpätystä, tsekatkaa jos kiinnostaa muukin kuin Rihanna) ja sisältö mitä milloinkin. Avaudun ihmisistä ja elämästä, uutisista ja musiikista, koulusta ja... no, ennen kaikkea NANOWRIMOsta. Se on kaiken ydin.

Minä olen lukiolainen, pian täysi-ikäinen, misantrooppi, uskonnolliseltani vakaumukselta määrittelemätön ("uskonnon" sijasta olen luonut oman filosofiani Nietzschen, Linkolan, buddhalaisuuden, satanismin, hedonismin ja kaikenlaisten ihmisten erilaisten pohjalta - ketään tai mitään en sataprosenttisesti kuuntele ja noudata), musiikin ystävä (Last.fm kertoo lisää), eskapisti, naiivi, kaikin puolin ilkeä akka ja itsekäskin vielä. Naiivi narttu.
Tuo yksi sekopää tahtoi kanssani kihloihin ja niin pitkällä masokismini ei ole, että olisin kieltäytynyt. Kyllähän ihmisten joukossa yksi on jota voi sietää siinä määrin että voi sanoa rakastavansa. Itsesuojeluvaistoaan ei kuitenkaan voi kehua, eikä liioin makuaan ihmisten suhteen.

Ajattelen liikaa ja luon omia todellisuuksiani. What's in my mind is far more interesting than what's outside my mind, totesi Rochester elokuvassa The Libertine ja sehän täsmää minuun pirullisen hyvin.

Kirjoitan ja luen, katson elokuvia ja tahdon ohjata elokuvan. Kuuntelen musiikkia, kuten jo todettu, ja koodailen. Minulle pyhitetty sivu löytyy täältä ja TCG-logini täältä.